tiistai 14. huhtikuuta 2015

Keijukaiskuningas - Erlkönig

Saksankielisessä romanttisessa runoudessa esiintyy toisinaan mystinen Erlkönig ('Keijukaiskuningas'). Ehkä kaikkein tunnetuimpana Johann Wolfgang von Goethen (1749-1832) tunnetussa balladissa Erlkönig, joka on tullut yksinlauluna tunnetuksi erityisesti Franz Schubertin (1797-1828) säveltämänä.

Franz Schubert (1797-1828)
Runo on synkkä, kauhuromanttinen kohtaus, jossa isä ratsastaa kuolemansairaan poikansa kanssa läpi öisen metsän. Poika hourii isälleen Keijukaiskuninkaasta, joka hyvin todentuntuisesti houkuttelee häntä mukaansa. Isä yrittää rauhoitella poikaansa, mutta houreet voimistuvat voimistumistaan. Kun lopulta saavutaan määränpäähän, on poika ehtinyt kuolla isän käsivarsille.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Oi, huomaatko vielä sen virren

Oskar Merikanto: Oi, muistatko vielä sen virren, Op. 52 No. 3

Oskar Merikannon säveltämä yksinlaulu Oi, muistatko vielä sen virren lienee useimmille suomalaisille tuttu. Se on laulu, johon liittyy erityisiä muistoja ja tunnelmia. Laulun ensimmäisen säkeistön on kirjoittanut Eino Leino 18-vuotiaana.

Oi, muistatko vielä sen virren,
jota lapsena laulettiin,
kun yö liki ikkunan liikkui
se virsi, se viihdytti niin.
Se antoi rintahan rauhaa,
se uskoa unehen loi.
Jos muistat vielä sen virren,
nyt laula, laula se, oi!

Lauluun on lisätty jälkeenpäin muitakin säkeistöjä, mutta ne ovat Juho Railion (1860-1921) käsialaa.


tiistai 7. huhtikuuta 2015

Beethovenin Gellert-laulut

Eräs kaikkein merkittävimmistä säveltäjistä länsimaisen taidemusiikin historiassa, Ludwig van Beethoven (1770-1827) ei omistautunut mitenkään erityisesti kirkkomusiikille.

Ludwig van Beethoven (1770-1828)

Vokaalimusiikinkin (laulettu musiikki) osuus hänen tuotannossaan on melko vähäinen, joskin siihen sisältyy monia upeita teoksia.

Hänen tuotannostaan löytyy kolme suurempaa kirkkomusiikkiteosta: Kristus öljymäellä -oratorio, op. 85, C-duurimessu, op. 86 ja Missa solemnis, op. 123.

Varsinaisia yksinlauluja (liedejä) Beethoven sävelsi joitakin kymmeniä, jos hänen kansanlaulusovituksensa lasketaan niiden lisäksi, määrä nousee toiselle sadalle.

Mielenkiintoinen tapaus hänen yksinlaulutuotannossaan on Op. 48 Kuusi laulua C.F. Gellertin runoihin. Laulusarjan runotekstit on poimittu saksalaisen Christian Fürchtegott Gellertin (1715-1769) kokoelmasta Geistliche Oden und Lieder (Hengellisiä oodeja ja lauluja). Runoilija ei ole erikseen tarkoittanut näitä kuutta runotekstiä esitettäväksi yhdessä, mutta niistä muodostuu elävä ja jäntevä kokonaisuus.

Laulusarja on sävelletty korkeaan äänialaan, joten alkuperäissävellajeissaan se sopii parhaiten tenori- ja/tai sopraanoäänelle. Se on lyhyehkö kestoltaan: kaikki kuusi laulua laulanee läpi noin 15 minuutissa.